Museot ja kulttuuria

Tutkimusmatkoja muinaiseen Lähi-itään näyttely Kansallismuseossa

Nykyinen Lähi-itä on maailman vanhimpien ja suurimpien historiallisten imperiumien syntyaluetta. Kansallismuseossa nähdään kesällä yhteistyössä Helsingin yliopiston Muinaisen Lähi-idän imperiumit -huippuyksikön ja Keski-Suomen museon kanssa tuotettu näyttely Tutkimusmatkoja muinaiseen Lähi-itään.

Muinainen Lähi-itä oli syntypaikka monille yhteiskunnan kehityssuunnille ja tuntemillemme innovaatioille. Siellä kehittyivät sekä maatalous ja paikallaan pysyvä elämäntapa että kaupungit ja varhaisimmat suuret imperiumit. Lähi-idästä tunnetaan myös muun muassa varhaisimmat kirjoitusjärjestelmät, rahajärjestelmät ja kolikot sekä tähtitiede, joiden synnystä ja alkuvaiheista tiedämme nykyään arkeologisten jäänteiden ja historiallisten asiakirjojen avulla. Tutkimusmatkoja muinaiseen Lähi-itään nostaa esiin myös alueen kulttuuriperinnön haurauden, johon ryöstökaivaukset ja esineiden kauppa, rakentaminen ja maankäyttö sekä sodat ovat jättäneet jälkensä.

Suomalaiset tutkimusmatkailijat, arkeologit ja tieteilijät ovat 1840-luvulta nykypäivään matkanneet Lähi-itään, oppiakseen alueen muinaisista valtakunnista ja kulttuureista. Tutkimusmatkoja muinaiseen Lähi-itään kertoo suomalaistutkijoiden viehtymyksestä näitä yli kahden tuhannen vuoden takaisia sivilisaatioita kohtaan, matkaajien omien tarinoiden ja mukanaan tuomien esineiden kautta. Näyttelyssä pääsee näkemään harvoin esillä olleita, Suomen kansallismuseon kokoelmien ja Museoviraston arkeologisten kokoelmien, Lähi-idän esineitä.

Blogin kirjoittaja Egyptissä Gizan pyramideilla vuosia sitten omalla "tutkimusmatkalla"
Allekirjoittanut Gizan pyramideilla 2000- luvun alussa
Kuvassa nuolenpääkirjoitusta sisältävä savinen sylinteri
Savisylinteri uusbabylonilaiselta kaudelta

Savisylinteri uusbabylonilaiselta kaudelta 605–562 eaa. kuuluu Museoviraston arkeologisten kokoelmien esineisiin. Savisylinterit olivat rituaaliesineitä, jotka haudattiin maahan temppelin, palatsin tai linnoituksen perustuksiin. Ne oli tarkoitettu tulevien hallitsijoiden ja jumalten luettaviksi. Tämä savisylinteri on kuningas Nebukadnessar II:n ajalta. Nuolenpääkirjoitus sylinterin ympärillä kertoo Lugal-Maradin temppelin rakennustöistä Maradin kaupungissa Babyloniassa. Muinainen Marad on sijainnut Tell Wannat es-Sadumissa, nykyisessä Irakissa. Assyriologi ja diplomaatti Harri Holma osti savisylinterin tunnetulta antiikkikauppias Ibrahim Elias Géjoulta Pariisissa vuonna 1913. Esineen tarkempi alkuperä on tuntematon.

Kuva näyttelystä Tutkimusmatkoja muinaiseen Lähi-itään Kansallismuseossa
Näyttelystä yksityiskohta
Kuvassa kanooppiastia ja hautapiirtokirjoitus, nämä liittyvät muinaiseen Egyptiin
Kanooppiastia oikealla ja vasemmalla Ahatabun hautapiirtokirjoitus

Berliinin Steelana tunnettu hautapiirtokirjoitus löytyi Memfisin hautausmaan Sakkaran nekropolilta vuonna 1877. Kalkkikivestä valmistettu steela tuhoutui toisen maailmansodan aikana, mutta sen muotti ja kipsivalos ovat yhä olemassa ja näyttelyssä oleva steela on valmistettu alkuperäisen kipsivaloksen perusteella. Lisätietoja steelan taustoista löytyy täältä.

Pienet veistokset, jotka laitettiin vainajan mukaan hautaan muinaisessa Egyptissä
Shabti veistokset

Egyptiläiset shabti-veistokset kuuluivat Viipurin historiallisen museon kokoelmaan, joka myös tuhoutui toisessa maailmansodassa. Laajasta egyptiläisten esineiden kokoelmasta vain nämä kaksi saatiin pelastettua Lappeenrannan museon kokoelmiin. Shabti-patsaita asetettiin vainajan mukana hautaan ja niiden uskottiin palvelevan kuollutta tuonpuoleisessa.

Suomalaiset tutkimusmatkailijat

”Lähi-itä on ollut kautta aikojen tutkimusmatkailijoille loputtoman kiinnostuksen kohde, sillä me eurooppalaiset etsimme omia juuriamme sieltä”, muinaisen Lähi-idän tutkimuksen professori Saana Svärd sanoo.

Näyttelyssä tutustutaan tutkimusmatkailijoihin, joiden työ on luonut vakaan pohjan muinaisen Lähi-idän tutkimukselle Suomessa. Ahvenanmaalainen Georg August Wallin (1811–1852) teki Euroopasta levinneen Egypti-innostuksen, egyptomanian, myötä kaikkiaan kolme tutkimusmatkaa Lähi-idän alueelle 1840-luvulla. Kiinnostus Egyptiä kohtaan näkyy Suomessa myös museokokoelmissa: Museoviraston kokoelmissa sekä museoissa ympäri maan on satoja egyptiläisiä esineitä.

Muotokuva suomalaisesta tutkimusmatkailijasta Tutkimusmatkoja muinaiseen Lähi-itään näyttelyssä
Georg August Wallinin muotokuva

Antropologi Hilma Granqvist (1890–1972) lähti 1920-luvulla Palestiinaan tutkimaan Raamatussa kuvattua naisten elämää väitöskirjaansa varten. Vietettyään alueella jonkun aikaa hän ymmärsi, etteivät alueen nykyiset asukkaat edustaneet raamatullista menneisyyttä, vaan naisten elämää piti tutkia laajemmin heidän omista lähtökohdistaan käsin. Granqvistin kehittämästä tavasta tutkia vierasta kulttuuria elämällä sen arkea ja osallistumalla paikallisten elämään tuli myöhemmin antropologisen tutkimuksen perusmenetelmiä, joita kutsutaan osallistuvaksi havainnoinniksi.

Kuvassa patsas joka on tuhoutunut vuosien saatossa, kertoo siitä että historian säilyttäminen tuleville sukupolville on tärkeää
Memnonin kolossi

Muinaisen Lähi-idän hauras perintö

Museotoiminta ja arkeologia kehittyivät 1800-luvulla tieteinä, jotka kuitenkin toimivat puhtaasti länsimaisesta näkökulmasta. Eurooppalaiset tutkijat tekivät suuria kaivauksia Egyptissä ja nykyisen Irakin alueen palatsikohteissa, muun muassa Ninivessä ja Nimrudissa, joista löydettiin suuria arkistoja nuolenpääkirjoituksia.

Tutkimusmatkoja muinaiseen Lähi-itään -näyttely tuo esille myös alueen kulttuuriperintöön kohdistuvia riskejä. Kuten muuallakin maailmassa, rakentamisella ja maankäytöllä on suuri vaikutus kulttuuriperintökohteiden säilymiseen. Sodat ja konfliktit tuhoavat kulttuuriperintökohteita sekä museokokoelmissa eri puolilla maailmaa säilytettäviä kulttuuriesineitä. Lisäksi Lähi-idän arkeologiset löydöt ovat haluttuja antiikkimarkkinoilla. Kiinnostus arkeologisia esineitä kohtaan lisää ryöstökaivauksia ja esineiden laitonta maastavientiä, vaikka niiden maastavientiä on säädelty jo egyptomanian ajoista, 1800-luvulta asti.

”Toimet kulttuuriesineisiin kohdistuvia laittomuuksia vastaan ovat tärkeää kansainvälistä yhteistyötä ja linkittyvät osaltaan laajempaan rikollisuuden torjuntaan. UNESCOn kulttuuriperintösopimukset, Euroopan Unionin säädökset, paikallinen lainsäädäntö ja kansainvälinen viranomaisyhteistyö ovat keskeisiä työkaluja kulttuuriomaisuuden säilymisen turvaamiseksi maailmanlaajuisesti”, Suomen kansallismuseon ylijohtaja Elina Anttila sanoo. Unescon kulttuuriperintösopimuksesta voit halutessasi lukea lisää täältä.

Tutkimusmatkoja muinaiseen Lähi-itään näyttelyssä esillä oleva puinen hauta-arkku eli sarkofagi
Ankhefenamunin hauta-arkku

Suomen kansallismuseo on toteuttanut näyttelyn yhteistyössä Helsingin yliopiston Muinaisen Lähi-idän imperiumit -huippuyksikön ja Keski-Suomen museon kanssa. Näyttely on esillä Kansallismuseossa 4.9.2022 asti, jonka jälkeen se nähdään Keski-Suomen museossa 15.10.2022–1.1.2023.

KANSALLISMUSEO
Mannerheimintie 34, Helsinki
Museo on avoinna päivittäin klo 11–18

Lisätietoja näyttelystä ja sen oheisohjelmasta löytyy täältä.

Saatat myös pitää...

1 kommentti

  1. says:

    Terveisiä Lähi-idästä Tanja. Mielenkiintoinen näyttely ja mielenkiintoinen postaus siitä.

Kommentointi ei ole käytössä.